Abit pyörittivät vielä maanantaina paperia

Abiturientit tekivät maanantaina historiaa kirjoittaessaan äidinkielen tekstitaidon kokeen paperisena. Viimeisetkin ylioppilaskokeet sähköistyvät ripeään tahtiin.

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Pirkko Tiuraniemi eläkkeelle

Pirkko, 30 Norssivuoden vuoden jälkeen jätät päivätyön taaksesi ja aloitat uuden elämänvaiheen. Millä mielellä?

Nyt on hyvä aika lähteä, täällä alkaa remontti, edessä on puolitoista vuotta väistötiloissa ja samalla tulevat uudet opetussuunnitelmat. Oppilaita tulee tietysti ikävä. Mutta täytyy sanoa, että aika Norssissa on mennyt nopeasti.

Olet ehtinyt olla monessa mukana?

Näin on. Ensimmäiset vuodet menivät kyllä pääasiassa uuteen työpaikkaan tutustumisessa ja pienten lasten äitinä olemisessa.

90- luku tarkoitti minun kohdallani kiinnostuksen heräämistä uusiin menetelmiin ja ajatuksiin. Sain olla silloin paljon valtakunnallisissa ja pohjoismaisissa tehtävissä. Olin esimerkiksi ÄOL:n pohjoismaiden äidinkielen opettajien vastaava. Se merkitsi järjestettäviä koulutuksia paitsi kotimaassa niin esim. myös Islannissa, Norjassa ja Värmlannissa. Jo siis siihen aikaan pyrimme jakamaan uusia ajatuksia keskenämme. Muistan hyvin, miten esim. tanskalaiset puhuivat kuvan käytöstä opetuksessa.

Samaan aikaan osallistuin moniin kokeiluihin Norssissa, vaikutin äidinkielen opettajien liiton hallituksessa, tein oppimateriaalia Weilin& Göösille, kirjoitin artikkeleita äidinkielen opettajien Virke-lehteen… silloin ilmestyi myös toimittamani kirja Sukella sanaan.

Mikä tekee Norssista norssin?

Norssissa on erityistä mm. se, että opettajat pääsevät täydennyskoulutukseen. Entisinä aikoina otettiin jopa lukujärjestyksissä huomioon, että pääsi kouluttautumaan. Minäkin olen aina ollut kiinnostunut uusista menetelmistä. Perehtyminen uusiin näkökulmiin pitää opettajan ajan hermolla ja Norssissa on hyvä olla edellä muita.

Mistä huomaat tai tiedät olevasi edellä muita?

Monen uuden asian tai innovaation kohdalla on kestänyt vuosia, ennen kuin ne ovat tulleet oppikirjoihin tai opetussuunnitelmiin, vaikka opettajankoulutuksessa olemme käyttäneet niitä jo kauan. Puhuin itse esimerkiksi jo 90-luvun alussa kokonaisoppimisen puolesta, oppiainerajat ylittävästä yhteistyöstä. Nyt se näyttää tulevan valtakunnallisesti tavoitteeksi.

Kerroit olevasi utelias uudelle?

Niin, minulla on aina ollut halu opiskella. Ilmoittauduin jossain vaiheessa kirjallisuuden jatko-opiskelijaksi ja suunnittelin myös lisensiaattityötä äidinkielen opetukseen liittyvästä viestinnästä. Sen piti olla haastattelututkimus opettajille. Yhdessä vaiheessa puuhattiin porukalla PD-koulutusta kasvatustieteellisen tiedekuntaan. 2000- luvulla tein sitten väitöskirjan yhteisöllisestä kirjallisuuskeskustelusta.

Mikä opettajuudessa sinua puhuttaa?

Halusin jo lapsesta asti opettajaksi. Äidinkieli aineena oli minulle rakas, mutta yhtä hyvin minusta olisi voinut tulla myös liikunnan opettaja. Hyvä äidinkielenopettaja näyttäytyy minulle ohjaajana, palautteenantajana ja taitavana kirjallisuuden maailman houkuttelijana. Opettaja on älyllinen virikkeen antaja, joka suo oppilaalle mahdollisuuksia kokea elämyksiä opetuksessaan.

Olen usein pohtinut, miten oppilas oppii ja mitä hän oppii. Tietoa on maailmassa vaikka kuinka paljon, mutta miten saada aikaiseksi tarvittava ymmärrys yhteiskunnassa, jotta se voi kehittyä. Siinä tärkeä kysymys. Yksittäiset tiedot eivät siinä auta. Me tarvitsemme vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä ja oman osaamisen jakamista ja niissä syntyneitä ajatuksia ja ideoita. Ryhmätyö ja tiimi opettaa näitä taitoja.

Georg Henrik von Wrightin ja Marja Vauraksen jo 80-luvulla esiin nostamat oppilaslähtöiset menetelmät ovat minulle myös tärkeitä. Oppilaat yhdessä luovat oman oppimisprosessinsa. Olen aina uskonut tuohon Learning by doing – iskulauseeseen. Se on ehdottomasti tärkeä juttu omassa aineessani. Itse tekemällä oppilaat kehittyvät kohti annettuja päämääriä. Opettaja on ohjaaja. Luennointi ei kannata, se ei mene perille. Oivallus tapahtuu, kun itse osallistut ja teet.

Työhösi on kuulunut myös opettajaksi opiskelevien ohjaus.

Se on oleellinen osa norssin opettajan työtä. Ohjauksessa onnistunut vuorovaikutus on keskeinen seikka. Ohjaaja luo turvallisen pohjan, jolle opiskelija ryhtyy rakentamaan omaa opettajuuttaan. On mietittävä, miten saa opiskelijan löytämään omat vahvuutensa. Taitava ohjaaja tekee taidokkaita kysymyksiä, jotka johdattavat opiskelijan omiin oivalluksiin. Draaman avulla voi myös käsitellä oppituntien tilanteita ohjauksessa. Siinä opiskelijalla on mahdollisuus elää koetut hetket uudelleen ja löytää niihin erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Samalla myös ohjaajalla on mahdollisuus oppia valtavasti.

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä koulussa?

Toivon, että digitaalisten välineiden kanssa työskennellään paljon, mutta samalla toivon, ettei unohdeta lukemisen ja ajattelemisen perustaitoja. Pitää lukea tarpeeksi, että oppii löytämään lukemisesta sen punaisen langan. Jokaisen pitäisi lähteä koulusta myös sellaisessa mielentilassa, että hän pystyy luomaan uutta ja on halukas vaikuttamaan tähän maailmaan. Yhä sirpaleisemmassa maailmassa toivon myös eettistä pohdintaa oikeasta ja väärästä.

Haluatko kertoa tulevia suunnitelmistasi?

Työni kulttuurin opettajana tehneenä pääsen nyt nauttimaan yhä useammin kulttuurista itse. Helsingissä odottavat lastenlapset. Liikunta ja oma hyvinvointi, jopa superfood, saavat varmasti jalansijaa. Olen myös lupautunut järjestämään yhtäomaan aineeseeni liittyvää kansainvälistä konferenssia. Olen mielessäni rakentanut myös nukketeatteria päiväkotilapsille.

Pirkko, koko työyhteisön puolesta kiitokset yhteisistä vuosista ja Norssi-talon hyväksi tehdystä työstä! Toivomme sinulle onnellisia tulevia vuosia!

Haastattelijana lukion rehtori Marjut Kleemola

Norssi Times – lue lukion uutiset

Norssi Times 2015 on juuri ilmestynyt!  Löydät sen kätevästi Norssin nettisivujen oikeasta linkkipalkista.  Lehti on täynnä kiinostavia uutisia lukiosta ja lukiolaisista.

Messutähtiä!

Turun kirjamessuilla 4.10. nähtiin taas upeita kirjallisuuskeskusteluita, kun Turun seudun äidinkielenopettajat ry:n osastolla #Kirj<3t muiden muassa norssilaiset haastattelivat ajankohtaisia kirjailijoita. Lukemisesta kiinnostuneita oppilaita oli mukana kaikilta lukiomme vuosikursseilta, ja tentattaviksi pääsivät muun muassa kirjailijat Anna-Leena Härkönen, Tommi Kinnunen, Alf Rehn sekä Sirpa Kähkönen. Tunnelma nuorten haastattelijoiden messuosastolla oli innostunut. Iloksemme Turun seudun äidinkielenopettajat ry. palkittiin Taikapunnus-erikoispalkinnolla nuorten kannustamisesta lukuharrastuksen pariin.

  

Ajankohtaiset kirjailijat norssin lukiolaisten haastattelussa!

Norssin lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijaporukka tapasi lauantaina Turun kirjamessuilla suomalaisia kirjailijoita. Peter Franzen, Tuomas Kyrö, Antti Tuuri, Antti Heikkinen, Suvi Vaarla ja Pauliina Rauhala pääsivät opiskelijoidemme tiukkaan tenttiin Turun seudun äidinkielen opettajat ry:n Tähdet, tähdet -osastolla. 12 opiskelijamme huolellinen valmistautuminen palkittiin, ja opiskelijamme saivat kiitosta sekä kirjailijoilta että yleisöltä hyvistä haastattelukysymyksistä. ”Jos haluat kirjailijaksi, tärkeintä on lukea paljon”, neuvoi Antti Tuuri.